Luontoystävällinen kaupunki

Hämeenlinnaa markkinoidaan ainakin Hämeenlinnan sisällä luontoystävällisenä kaupunkina.
Mitä tuolla sitten mahdetaan tarkoittaa?
Luontoa Hämeenlinnan kaupunki ei kuitenkaan kunnioita eikä arvosta. Ahvenistolle on pykätty seikkailurata eläviin puihin ja nyt rataa rakennellaan Aulangon puihin. Puu on osa luontoa ja puu on sellainen osa luontoa, joka ei pääse karkuun ihmisen tekemiä rasitteita. Elävä puu kärsii aina , kun puuhun sidotaan, tai kytketään jokin ulkopuolinen härveli. Linnun pönttökin on puun kannalta vieras ja aiheuttaa monesti puille hankaumia ja kuorivaurioita. Nyt rakenteilla olevat seikkailurakenteet ovat niin massiivisia ettei luontoa kunnioittava ihminen missään tapauksessa asentaisi niitä (Aulangon tapuksessakin) elinkaarensa loppuvuosillaan oleviin puihin. Ei ne sovellu nuoriin puihinkaan, mutta nuoret puut ovat sen verran heikkoja ettei nämä luontoystävät rohkene viritelmiään niihin asentaa.
Kaupunki halusti esittää, että kyseessä on yksityisomistuksessa olevat puut. Niin asia on, mutta luontoystävällinen kaupunki voisi kuitenkin ohjata kaupungin alueella yksityistäkin puolta luontoystävällisyyteen, jos ei siellä oma järki kanna. Vaikeaa se tietenkin on, kun kaupungin omankaan väen järki ei riitä luontoa kunnioittavaan toimintaan.
Kaupungilla on laaja heinäpelto jotain musiikkitapahtumia varten, jota ilmeisesti niitetään melko ahkeraan luontoa saastuttavilla koneilla. Kaupungissa ollaan kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta ei olla valmiita tekemään mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, pärryytellään vain hehtaaritolkulla heinää nurin ja kuvitellaan alueen vetävän luontoystävällistä raharikasta väestöä puoleensa.
Tuolle heinäpellolle olisi aivan hyvin voinut rakentaa seikkailuradan koskematta terveisiin eläviin puihin ja rasittamatta luontoa, miksi sitä ei sitten hyödynnetä. Mikä olisikaan tartsaneiden hyppiessä rock-musiikin tahdissa liaanilla Janesta Janeen.
Kaupunki myös vihaa joitain kasvilajeja, joita nykymuodin mukaan sanotaan vieraslajeiksi. Ollaan valmiita levittämään vaikka mitä kasvimyrkkyjä hävitettäessä noita vieraslajeja, mutta ei samalla ymmärretä että tuossa yhteydessä hävitetään muutakin kasvillisuutta ja eliöstöä luonnosta. Noita vieraslajeiksi sanottuja kasveja tuskin saadaan Suomen luonnosta hävitettyä ja miksi ne pitäisi hävittää? Suurin osa pihoilla ja puutarhoissa kasvavista kasveista on vieraslajeja.

11 kommenttia artikkeliin “Luontoystävällinen kaupunki”
  1. riitta nyqvist sanoo:

    Moro Antti!
    Raatihuoneen pönttötalkoista voi vain todeta,
    ettei Ahveniston muovihärpäkkeiden
    ja Aulangon luonnon maisemien tärvääjiä&luvan myöntäjiä,
    voi syyttää ainakaan tyylitajusta tai hyvästä mausta.
    Tuhotaan jotain ainutlaatuista, maailmallakin arvostettua maisemaa.
    Niinhän se menee, että ihminen hukkuu lopulta muoviin
    ja omaan skeidaansa.
    Telluksen viimeiset selviytyjät ovat tiedemiesten mukaan,
    torakat ja rotat.
    Hämeenlinnan ”viralliset” viherpiiperot Raatihuoneessa ovat kyykyssä,
    kieli vuodenajoista riippumati ruskeana.
    En ole kuullut pienintäkään moitetta ko. taholta.
    Tekopyhyys rehottaa kuin rutto.
    Riitta

  2. jallu sanoo:

    Yle Hämeessä on tänään juttu, jossa Puutarhuri Timo Koskinen kertoo että puut kuristuvat ja kuolevat hitaasti mutta varmasti. No pääseehän valtuustojohtaja lapsukaisineen naapurista kiipeilemään puissa ainakin muutaman vuoden ennen kuin puut kuolevat. Saas nähdä kuvauttaako Kiemunki itsensä Hämeen Sanomiin puissa patsastelemassa, niin kuin taannoin Ahveniston altaan muovihärpäkkeissä.

  3. Ismo Soukola sanoo:

    No saihan tämä kaupunki Unicefin tunnustuksenkin.

    Mutta eihän se tarkoita että lapsilla olisi homeettomat päiväkodit ja koulut, turvallinen koulumatka (niilläkin, joiden koulumatkan pituus jää alle koulukuljetukseen vaadittavan, vaikka olisikin pimeätä maantietä) taikka että vammaisilla lapsilla olisi turvallinen koulupiha.

    Täällä myös aiotaan sulloa koululaiset jättikouluihin, joissa on muualta tulleiden havaintojen mukaan lasten mielenterveyden ongelmat lisääntyneet merkittävästi.

    Että sellaista ystävällisyyttä…

  4. Tässä ei tosiaan tyylipisteitä kerätty…

    Mielenkiintoinen oli myös kaupungin virkamiehen kanta siihen, mitä voi tehdä ilman lupaa ja mikä vaatii luvan. Isoa, vanhaa, tonttia pahasti varjostavaa puuta on joskus vaikea saada kaadettua omalta tontilta, kun lupaa ei heru. Mutta nyt tiedämme, että puusta saa karsia (kaikki) oksat pois ilman lupaakin. Eihän se oksaton ranka siinä enää varjosta ja varmasti kuoleekin melkoisen pian. Sitten saa jo todennäköisesti luvan sen kaatamiseen. Tai sitten kaupunki täyttyy pystyyn kuolleista oksattomista puunrangoista 😉

    • Lauri Kivimäki sanoo:

      Olen itse joskus hölmöyksissäni laittanut mökillä narun kasvavaan puuhun. Kun muutaman vuoden päästä havaitsin, että puu kärsii irroitin narun, oli pureutunut niin puun sisään, etten meinannut saada millään irti. Joku eläkeherra kehui jälleen radiossa lautakunnan loistavaa osaamista näissä asioissa, epäilen. Tyypillistä Hämeenlinnan luottamusmiehille, nuijankopaus ja se siitä.

    • Antti Sulonen sanoo:

      Näitä puiden karsintoja on nähty paljonkin. Syy ei vain ole milloinkaan selvinnyt miksi ihmiset kasvavia puita karsii. Suurella osalla lienee käsitys, että nyt on puiden leikkuuaika. Itselläni tuo aika ei ole kuitenkaan ollut mikään määre. Olen oppinut käsittelemään puita niinkuin muitakin kasveja yksilöinä, tarvittaessa tehdään hoitopiteet.

  5. Erkki Strömberg sanoo:

    Onkin aikamoinen pohtimisen aihe mikä on täällä vieraslaji?
    Jääkauden aikaan ja heti sen jälkeen ei tainnut paljoa kasvikuntaa ja eläikuntaa olla näillämain ihmisistä puhumattakaan.
    Eikös kaikki siten vieraslajeja?
    Ekat immeiset olivatten kai saamelaisia jotka muualta tulleet ”työnsi” pois tieltään pohjoiseen.
    Ollakohan mekin jollainlailla vieraslajeja?
    Millähän ”myrkyllä” meittis pitäis täältä häätää?
    Ei kai kannata enäpi pohtia, voihan perjantai-illan muutenkin käyttää, vai mitä?

    • Antti Sulonen sanoo:

      Kasvillisuudessa osa lienee sellaista, joka on säilynyt jääkauden ajan, eli ollut jo ennen jääkautta ja jääkauden loputtua syntynyt vanhaan perimään.
      Ihmisistä saamelaiset eivät ole olleet varmuudella jääkauden ajan Suomessa säilyneitä, tuskin ovat. Nuo saamelaiset saattavat olla samaa perimää joka työnsi saamelaiset pois tieltään pohjoiseen. Nuo saamelaisiksi ristityt ovat tulleet vain etujoukoissa.

  6. Pekka Honkala , Hämeenlinna sanoo:

    Terve,

    Kyllä tästä rakennusvalvonnan omasta ympäristöpolitiikasta voisi sanoa paljonkin. Kaupungista puuttuu koordinaatio oman ympäristötoimiston , YMRALAn ja tämän toimiston välillä. Tapaus Aulangon ”Hugo Park” on toisinto viimekesäisestä Wibit-viritelmistä. Silloinhan Malvialan toimisto hylkäsi tehdyn huonon päätöksen yrittäjän vedettyä lupahakemuksensa pois. Näin Hallinto-oikeuteen lähteneet valitukset jätettiin tutkimatta.
    Mitään vahinkoa ei tuolloin oikeastaan sattunut.
    Toista on nyt, kun Aulangon Kaupunkipuiston alueella oleva puistometsä tuhotaan.
    Kansankielellä sanottuna yrittäjä on ilman lupaa liikkeellä, kun valitusaika on vielä meneillään. Ennallistamisvelvoite jää tässä kuolleeksi lainkirjaimeksi tai kuolleiksi puiksi.
    Voi sanoa että rakennusvalvonnan toiminta hipoo hyvän maun rajoja. Ei kuitenkaan tällä kertaa yllä hyvän maun puolelle ! Että tämmöistä hetken ” kestävää kehitystä !
    Pekka Honkala

  7. Ismo Soukola sanoo:

    Vihreät, De Gröna, ovat innolla ”suojelemassa” mitä rumimpaa rötisköä tai tympeimpää ryteikköä, mutta tässä Aulangon ikipuiden kuohinnasta ovat olleet hiljaa kuin kusi sukassa.

    Niin kuin kuuliaisen ”puisto-osaston” tuleekin olla…

    • Antti Sulonen sanoo:

      Vihreä puolue, tai liike sehän on jonkin sorttinen luonnon kunnioittamisella ratsastava ryhmä ihmisiä. Päämäärät heillä on aivan muualla kuin luonnon kunnioittamisessa. Osa noista vihreiden johtohenkilöistä aikoinaan oli hyvinkin lähellä taistolaisia, heidän aatemaailmansa perustui lähinnä kateuteen.
      Mitä sitten Aulangon puihin tulee niin ne eivät ole mitään ikipuita, luonto ei tunne käsitystä ikipuu, vaikka ihminen senkin kaikessa viisaudessaan on luonut. Puulla ja ihmisellä on sama kohtalo, aikansa elää ja aikansa kuolla. Miksi ihminen käsittelee puita kuten ne olisivat muovia tai elottomia rautatankoja?

css.php